Kuuluuko opettajan olla ope, järkkäri, kuraattori ja hoitaja?
Tänään 5.10. vietetään maailmanlaajuista opettajien päivää!
Arvostukseni opettajia kohtaan on aina ollut korkea oman, opettajia sisältäneen perhetaustani, nuoruuden erityisopetuksen avustajan työkokemukseni sekä kasvatustieteen opiskelualani puitteissa. Osallistuin viikonloppuna Espoon ja Kauniaisten opettajien ammattiyhdistyksen seminaariin ja kunnioitus opettajien ammattikuntaa kohtaan sen kuin nousee kuullessa suoraan opettajilta konkreettisten tilannekuvausten kautta, millaisessa arjessa he lasten ja nuorten kanssa toimivat nykypäivänä.
Lapsen etu ja hyvinvointi voi vaatia pikaistakin puuttumista koulussa tapahtuvaan tilanteeseen eikä muita ammattilaisia ole heti saatavissa paikalle.
Nykypäivän koulussa opettajat toteuttavat montaa ammattiroolia: terapeutti, hoitaja, järjestyksenvalvoja, poliisi, jne. Tämän kaiken rinnalla he antavat lapsillemme laadultaan maailman kärkeä olevaa opetusta. He tekevät sen, koska lapsen etu ja hyvinvointi voi vaatia pikaistakin puuttumista koulussa tapahtuvaan tilanteeseen eikä muita ammattilaisia ole heti saatavissa paikalle.
Laajemman oppimisen toimintaympäristön kasvavat haasteet
Suomen koulutusjärjestelmä on maailman huippua pitämään kaikki lapset mukana – OAJ:n koulutuspoliittinen päällikkö Jaakko Salo totesi näin seminaarissa käsitellessään PISA-tuloksia. Opetuksen kokonaislaatu toimii kuitenkin tasapainossa laajemman oppimisen toimintaympäristön kanssa ja tämä jälkimmäinen on muuttunut haastavammaksi viimeisten vuosikymmenten aikana.
Haastavat ilmiöt laajemmassa oppimisen toimintaympäristössä – kielitaito oppimiselle, kotien tuki, asenteet, hyvin- tai pahoinvointi jne. eli ympäristö, jossa lapset kasvavat ja varttuvat – vaikuttavat enenevissä määrin koulutusjärjestelmänkin sisällä ilmeneviin tapahtumiin. Yhtenä vakavana esimerkkinä on lisääntynyt väkivalta. Se on ollut korkeaa 5-9 -vuotiaiden ikäryhmässä, mutta ihan viime vuosien aikana on merkittävästi kasvanut väkivalta myös yläkouluikäisillä.
Ratkaisuja ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä on kohdennettava siis laajemminkin kuin vain koulutusjärjestelmää muovaamalla tai opettajille lisävastuita allokoimalla. Tämä on myönnettävästi haastavaa etenkin, kun rahaa koko ajan leikataan koulutukselta (esim. valtion kuntaosuuksia alentamalla) ja esimerkiksi perheiden tarvitsemista sosiaali- ja muista tukipalveluista sekä toimeentulotuista.
Kasvattamisen vastuut ja resurssit
Kasvattaminen on kokonaisvaltaista ja opettajat tosiaan laittavat lapsen edun, hyvinvoinnin ja oikeuden kouluun kaiken muun edelle pyrkien osaltaan auttamaan, jos lapsi tarvitsee oppimisen tuen lisäksi muutakin.
Mitkä kaikki vastuut voidaan kasvun ja oppimisen ympäristössä asettaa opetushenkilöstölle ja millaisin resurssein.
1.8.2025 voimaan astunut oppimisen tuen uudistus on ollut merkittävä muutos ja sopivimpia kunta- ja koulukohtaisia toimintatapoja haetaan yhä. Tämän lisäksi nykyisessä koulumaailmassa opettajat joutuvat tosiaan ottamaan liian usein koppia muistakin lapsen hyvinvoinnin asioista.
On relevanttia kysyä: Mitkä kaikki vastuut voidaan kasvun ja oppimisen ympäristössä asettaa opetushenkilöstölle ja millaisin resurssein.
Sekä koulutusjärjestelmä että laajemman oppimisen toimintaympäristön tekijät tarvitsevat lisäpanostusta resurssien näkökulmasta. Rahaa tarvitaan mm.
- riittävään määrään opetus- ja muuta kouluissa toimivaa henkilöstöä (esim. yhteisöpedagogit)
- väkivallan ehkäisyyn vaikuttavalla tavalla
- riittävään oppimisen tukeen sekä ryhmä- että yksilötasolla
- vieraskielisten perheiden kotoutumiseen ja etenkin kielitaidon kehittämiseen
- valmistavaan opetukseen
- laadukkaisiin oppimismateriaaleihin
- maltillisten ryhmäkokojen mahdollistamiseen
Lisähuomiona koulujen oppilashuollon puitteissa kaupunkien ja hyvinvointialueiden on vahvistettava yhteistyötä ja varmistettava, että lapsi tai nuori saa oikea-aikaisen ja tarpeisiinsa nähden oikeanlaisen tuen. Tämä yhteistyö on vielä suhteellisen uutta ottaen huomioon, että hyvinvointialueet perustettiin vasta muutama vuosi sitten, ammattilaisten välinen yhteistyö asettui uudenlaisille rajapinnoille ja resurssit ovat hyvinvointialueillakin monin paikoin todella tiukassa.
Yhteistyön kehittämistä on jatkettava ja vahvasti ohjaavalla säätelyllä varmistettava, ettei palveluihin jää aukkoja, jotka heikentävät tai eriarvoistavat lasten ja nuorten hyvinvointia sekä lähtökohtia oppia.
Mistä rahat?
Seuraavaksi varmasti kysytään – mistä rahat? No muun muassa vastikään Vasemmistoliiton julkaisemien valtiontalouden sopeuttamisen ja verotuksellisen keinopaketin avulla. Se, mihin meillä ei ole varaa on heikentyvät koulutusjärjestelmän resurssit, oppimistulokset sekä sekä opettajien että oppilaiden hyvinvointi.
Lapsilla on oikeus turvalliseen kouluun ja laadukkaaseen oppimisympäristöön. Opettajille kuuluu oikeus opetusrauhaan ja hallittaviin työskentelyolosuhteisiin.